Usealla laitoksella polttoaineena käytetään noin 70 - 80 % puuta ja lisäksi noin 20 - 30 % turvetta ja/tai lisäksi muita seospolttoaineita. Nykyinen ilmastolainsäädäntö ja mm. turpeen tuotannon vaikutus lähialueiden vesistöihin on ajanut tilanteen siihen, että turpeesta joudutaan luopumaan polttoaineena viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Turpeesta luopuminen polttoaineena tuo vääjäämättömästi ongelmia kattilalaitoksien polttoprosessiin. Turpeessa olevalla rikillä on merkittävä rooli kattilan kerrostumiseen, tukkeutumiseen ja kattilarakenteiden korroosioon. Pelkällä puupoltolla kattilan tulistinpinnat tukkeutuvat nopeammin, tuhka tarttuu usein tiukemmin lämmönsiirtopinnoille. Turpeesta luopuminen aiheuttaa siten pintojen nopeampaa likaantumista ja energiataseen alenemisen. Myös jo sinänsä tupeen käytön väheneminen vaikuttaa energiataseeseen. Usealla laitoksella mietitään ja selvitellään turpeen korvaamista esimerkiksi alkuainerikillä. Kuten aiemmin tuotiin esille turpeesta luopuminen tarkoittaa, että puuta pitää syöttää entistä enemmän polttoon, jotta saavutetaan suurin piirtein sama energiamäärä, kuin turvetta lisänä käytettäessä. Puun joukkoon lisätään alkuainerikkiä esimerkiksi rikkigranulaatteina, joiden tarkoituksena on korvata aiemmin turpeesta saatu rikki. Muutamalle voimalaitokselle on jo rakennettu rikinsyöttöjärjestelmä.

Coresto MoCo järjestelmän avulla voidaan seurata prosessitietojen (mm. polttoaineseokset, rikin syöttö, kaliumkoridi, jne.) vaikutuksia anturimateriaalien korroosioon ja kerrostumiin. Anturissa käytettävät tutkimusmateriaalit vastaavat luonnollisesti kattilarakenteissa käytettäviä materiaaleja.